Mökiltä Kristiinankaupunkiin

Mökiltä matkamme jatkui kauniiseen Kristiinankaupunkiin, jossa kävimme kävelyllä keskustassa sekä syömässä kesäravintola Paviksessa.

Paviksessa oli hyvä ruoka ja ystävällinen palvelu. Söimme ravintolan ulkoterassilla, jossa sai koiratkin olla mukana ja heille tarjottiin vesikuppi. Tällainen huomaavainen palvelu aina ilahduttaa koirien omistajaa ♥. Suosituksemme siis kyseiselle kesäravintolalle, jos Kristiinankaupungissa matkaatte.

Kristiinankaupungista jatkettiin matkaa vielä yhdeksi yöksi uudelle vuokramökille ennen kotiin paluuta. Mökillä oli viehättävä mummonmökkitunnelma. Mökki-iltaamme sisältyi saunomista, grillailua ja rentoa oleilua.

Mukava viiden vuorokauden kesälomareissu oli tämä ja kiva, että koiratkin saivat olla perheen mukana matkalla.

Mökkeilemässä

Vuokrasimme kesämökin neljäksi päiväksi ja koirat on (tietenkin) olleet mukana mökkeilemässä. Ihanaa kyllä, kun ovat saaneet juosta irti mökin suurella pihamaalla niin kovaa kuin kintuista lähtee. Mökkiä ympäröi lyhyeksi leikatut nurmialueet, jotka ovat sopineet meidän menoon paremmin kuin hyvin.

Hyvin on taas mökilläkin näkynyt Daisyn ja Lilyn luonteiden erot. Daisy haluaisi mielellään lähteä pihapiiristä kauemmaksikin tutkimaan ja keksii kaikenlaista omaa säätöä, kuten mökin terassin alle ryömimistä (johon ei ihmiset pääse ja johon on huono näkyvyys). Ei ole onneksi kuitenkaan lähtenyt pihasta tolkuttoman kauas, vaikka selvästi on mieli tehnytkin. Lily puolestaan on halunnut olla kokoajaan kuuliaisesti pihapiirissä muun perheen kanssa. Mökissä sisällä kumpikin on kyllä seurannut minua ”kuin hai laivaa”, etten vaan karkaa ulos yksikseni ;).

Daisy on näistä kahdesta yleensäkin itsepäisempi/itsenäisempi ja hieman sellainen oman tiensä kulkija. Lily puolestaan on enemmänkin ihmisten suhteen läheisriippuvainen. Vaikka eipä sillä, kyllä Daisykin on Lilyn tapaan äärettömän ihmisrakas ja oikea syli- ja seurakoira, mutta kuitenkin luonteeltaan erilainen.

Itselleni yksi kiva osa mökkeilyä on kyllä ollut koirien irti juoksuttaminen. Kaupungissa kun ei tähän tapaan pysty koiria irti pitämään. Ja toki sanomattakin on selvää, että on ollut kiva perheen kanssa aikaa viettää. Ollaan muun muassa saunottu, grillattu, pelattu sulkapalloa ja käyty lähialueen uimarannoilla. Sää on toden totta suosinut meitä.

Ps. Hienoa, että äitini ja isäpuoleni ovat käyneet gerbiilit hoitamassa. Kiitos lähtee heille tätäkin kautta avusta :).

Koiran kanssa kesälomareissussa

Meillä koirat ovat reissanneet mukana perheen kesälomamatkoilla viimeisen kahden vuoden aikana. Viime kesänä (2020) oltiin Daisyn ja Lilyn kanssa kylpylähotelli Holiday Club Saimaalla Rauhassa. Edellisenä kesänä (2019) tehtiin Daisyn kanssa muutaman päivän reissu Kalajoelle sekä pidempi kesälomamatka Ahvenanmaalle (Lily ei ollut tuolloin vielä syntynytkään).

Jaan tässä postauksessa kokemuksia Ahvenanmaan reissusta siitä näkökulmasta, että mitä kannattaa ottaa huomioon, jos koiran kanssa Ahvenanmaalle suunnittelee matkustavansa.

Matkamme alkoi Naantalista, jossa yövyimme Naantali Campingillä mökissä ja kävimme ihastelemassa Naantalin kaunista kaupunkia ja satama-aluetta. Naantalista jatkettiin Turun kautta Viking Amorella laivalla Ahvenanmaalle, jossa vietettiin viisi päivää mökkeillen ja nähtävyyksiä kierrellen. Kotiin matkustettiin Ahvenanmaan saariston kautta, jossa yövyttiin Brändön saarella mökissä.

Moneen kohteeseen pääsi koiran kanssa reissussa menemään, mutta osaan paikoista eivät ovet lemmikeille auenneet. Ravintoloiden ja kahviloiden osalta kesällä voi ottaa koiran mukaan ulkoterasseille syömään mennessä. Ainakaan meidän matkalle ei osunut yhtään ruokapaikkaa, joihin ei koiraa olisi saanut ulkoterassille viedä. Meille sattui onneksi ulkoterassille sopivat kelit koko matkan ajaksi, niinpä tämä onnistui hyvin.

Ahvenanmaan nähtävyyksien osalta koiran pääseminen eri kohteisiin vaihteli. Kiva koirakohde oli Getavuori, jossa oli hienot merimaisemat ja mielenkiintoinen luonto kallioineen, kivineen ja luolineen. Getavuorella teimme yhdessä kävelylenkin ja ihastelimme upeaa luontoa.

Kastelholman linnaan puolestaan ei sisälle koiraa päästetty (ei edes pikkukoiraa sylissä), vaan jouduimme vuorottelemaan niin, että kävimme tyttären kanssa linnassa ensin ja mies oli Daisyn kanssa viereisessä ulkoilmamuseossa ja sitten vaihdettiin osia. Ulkoilmamuseon alueella sai koiran kanssa liikkua, lukuun ottamatta vankilamuseota.

Myöskään Pommern laivaan ei koiran kanssa saanut sisälle mennä, vaan jouduttiin käymään laivassa vuorotellen. Lapsiperheiden kohde SmartPark puolestaan otti koiravieraatkin vastaan, lukuun ottamatta ravintolan sisätilaa (ulkoterassilla sai olla).

Nähtävyyksien kiertelemisen lisäksi vietettiin aikaa vuokramökillä. Mökkejä varatessa kun ilmoitti etukäteen, että tarvitsee koiraperheelle sopivan mökin, niin se järjestyi joka kohteesta. Daisylle mökeillä vietetty aika tarjosi hyvää lepoaikaa reissussa.

Laivoilla matkustaminen onnistui hyvin. Viking Amorellalla meillä oli ikkunallinen lemmikkihytti, joka oli kiva. Laivan sisätiloissa sai myös koiran kanssa liikkua, lukuun ottamatta ravintoloita. Amorellan suureksi miinukseksi täytyy kuitenkin mainita ”koirien wc”, joka oli pieni kumimatto alustainen laatikko ulkokannella. Daisy ei suostunut pissamaan tällaiseen laatikkoon ollenkaan. Ei varmaankaan ymmärtänyt edes laatikon tarkoitusta. Olin ajatellut etukäteen, että pissatuspaikka olisi hieman isompi hiekka-alustainen (tms) paikka ulkokannella, jolloin koira olisi paremmin ymmärtänyt laatikon tarkoituksen. Onneksi meidän matka ei kuitenkaan kestänyt kuin Turku-Maarianhamina välin, niin Daisy jaksoi pidätellä matkan ajan.

Paluumatkalla matkustimme Ahvenanmaan saaristossa pariin otteeseen pienemmillä laivoilla lyhyet matkat saarilta toisille. Niissäkin matkustaminen onnistui koiran kanssa suht hyvin. Toisessa laivoista koiraa ei saanut viedä laivan sisätiloihin ollenkaan, vaan vietimme matkan ulkokannella lipan alla sijaitsevassa pöydässä. Toisessa laivassa puolestaan päästiin sisätilapöytään, joka tuntui kivalta (jos joku olisi saanut allegiaoireita, niin sitten olisi täytynyt tuollakin siirtyä ulkokannelle). Daisy sai myös pari nakkipalaa tällä toisella laivalla henkilökunnalta. Ihanaa törmätä tällaiseen koiraystävälliseen palveluun!

Reissaaminen Daisyn kanssa onnistui suhteellisen hyvin. Toki koiran kanssa matkustaminen vaatii aina lisäsuunnittelua ja oikeanlaista asennetta. Kaikki kun ei kuitenkaan onnistu yhtä vaivattomasti kuin ilman lemmikkiä matkustettaessa eikä kaikkiin kohteisiin pääse koiran kanssa sisään.

Plussana on se, ettei koiralle tarvitse etsiä loma-ajan hoitopaikkaa. Uskon, että Daisy nautti perheen kanssa vietetyn ajan lisäksi erityisesti mökkeilystä ja ulkoilusta erilaisissa maisemissa.

Ps. Meitä varoiteltiin etukäteen punkeista useammaltakin taholta Ahvenanmaalle lähdettäessä. Yhtään punkkia ei kuitenkaan onneksi vastaan sattunut, joskin vältettiin kyllä pitkissä heinikoissa liikkumista.

(Postauksen kuvissa Daisy Getavuorella Ahvenanmaalla x 3 ja alimmassa kuvassa Naantalissa).