Opiskelemaan gerbiileiden viralliseksi tuomariksi

Kirjoitin aiemmin gerbiiliharrastamisestani postauksessa Gerbiiliharrastamista 6 vuotta. Postauksessa mainitsin, että tämän hetken tulevaisuuden tavoitteeni on valmistua viralliseksi gerbiilituomariksi. Suoritin viime vuoden lopulla TOA:n (tuomariominaisuuksien arviointikoe) ja minut hyväksyttiin viralliseksi tuomariopiskelijaksi. 

Vaikka varsinaiset opiskelut ovatkin vasta edessä päin, niin jo tähänkin mennessä on pitänyt tapahtua aika paljon, jotta ovet tuomariopiskelijaksi ovat ylipäätään auenneet. 

Vaadittavia ja jo suorittamiani asioita ovat muun muassa olleet: 

Valmistuminen gerbiileiden PET- eli lemmikkituomariksi. Tämäkin oli ihan oma prosessinsa eri vaiheineen ja vaatisi oman postauksensa. Valmistuin PET-tuomariksi toissa vuonna.

Kasvattajakurssin suorittaminen hyväksytysti läpi. Suoritettu.

Gerbiilikasvatusta vähintään 3 vuotta takana virallisella kasvattajanimellä ja kunakin vuonna vähintään yhden standarivärisen poikasen rekisteröinti. Itse olen kasvattanut gerbiileitä 5½ vuotta ja rekisteröin aina kaikki poikaset SGY:n viralliseen rekisteriin. Poikasia on syntynyt tähän mennessä Q2-poikueeseen asti eli aakkoset on parasta aikaa menossa toista kertaa läpi kierroksen.

Jokaisena edellä vaaditusta 3 vuodesta on tullut esittää näeyttelyssä vähintään yksi oma standardivärinen kasvatti niin, että se on saanut L1-palkinnon. Omat kasvattini ovat pärjänneet hienosti näyttelyissä, joten tämäkin kohta ylittyy kirkkaasti.

Tällaista kaikkea on siis tähän mennessä jo tullut tehtyä. Nyt sitten vaan odotellaan, että koronatilanne helpottaa ja pääsen näyttelyihin suorittamaan opiskeluihin vaadittavia kuunteluita ja harjoitus- ja koearvosteluita. 

Gerbiiliharrastamista 6 vuotta

Aktiivinen gerbiiliharrastaminen ja -kasvattaminen ovat kuuluneet elämääni yli 6 vuoden ajan. Vuonna 2015 meille saapui ensimmäiset kasvatauseläimeni kahdelta viralliselta gerbiilikasvattajalta (toiselta tuli uroksia ja toiselta naaraita). Tuolloin aloin myös aktiivisesti keräämään tietoa gerbiileiden kasvatuksesta, opiskelemaan Suomen gerbiiliyhdistyksen (SGY) kasvattajamateriaalia, käymään gerbiilinäyttelyissä ja hankkimaan tarvikkeita, kuten lisää terraarioita gerbiilihuoneeseen.

Tammikuussa 2016 syntyi ensimmäiset poikueeni ja samana vuonna sain myös SGY:n virallisen kasvattajanimen Jakarandan. Kasvattajanimi ei tullut ”kuin Manulle illallinen”, vaan sen eteen piti tehdä työtä. Kuten suorittaa SGY:n teoriakoe ja käytännön koe genetiikkaosioineen, tehdä kirjallinen selvitys omista kasvatuseläimistä ja -tiloista, kasvatuksen tavoitteista jne. Kasvataukseni päävärit ovat black, burmese ja smoke.

Kasvatuksen ohella olen toiminut kuluneina vuosina aktiivisesti myös erilaisssa SGY:n toimihenkilötehtävissä, kuten Aavikkorumpu-jäsenlehden päätoimittajana. Olin myös kaksi kautta SGY:n hallituksessa, ensimmäisenä vuonna varajäsenenä ja toisena varsinaisena jäsenenä.

Gerbiilinäyttelyt ovat olleet keskeinen osa gerbiiliharrastamistani. Ympäri Suomea on tullut reissattua näyttelyissä, aina Oulusta Helsinkiin ja Kuopiosta Humppilaan. Huikeimmat tulokset ovat olleet:


– 3 x Vuoden Kasvattaja tittelin voitto. Vuosina 2017, 2019 ja 2020.

– 2 x Vuoden Voittaja gerbiilit; 2019 Jakarandan Quicksand (burmese) ja 2020 Jakarandan Elmeri (smoke).  

Tämän hetken tulevaisuuden tavoitteeni gerbiiliharrastamisen saralla on valmistua viralliseksi gerbiilituomariksi. Suoritin viime vuoden lopulla TOA:n (tuomariominaisuuksien arviointikoe) ja minut hyväksyttiin viralliseksi tuomariopiskelijaksi.  Nyt sitten vain odotellaan, että korona helpottaisi ja pääsin suorittamaan opiskeluihin sisältyviä harjoitteluita. Nämä tapahtuvat näyttelyissä live-tilanteissa, joten opiskelutkaan eivät voi edetä ennenkuin näyttelyitä päästään taas järjestämään.