Gerbiileiden virikkeet

Gerbiileiden tärkeimmät virikkeet terraariossa ovat runsas purun määrä kaivelua varten, tunneleissa/pesäkoloissa olemisen mahdollisuus sekä jyrsittävät/silputtavat materiaalit, kuten pahvirullat, pahvilaatikot ja oksat.

Gerbiilit ovat kotoisin Mongolian sisämään ylängöiltä. Niitä tavataan myös Etelä-Siperiasta ja Pohjois-Kiinasta. Luonnossa gerbiilit elävät hiekka- ja saviaavikoilla, pensaikoissa, aroilla ja vuoriston laaksoissa. Ne kaivavat maahan koloja lähelle kasveja, joiden juuret estävät koloja romahtamasta. Kolot ovat tyypillisesti puolisen metriä syviä ja noin 4 cm leveitä. Samaan luolaan on useita eri sisäänkäyntejä. Niissä gerbiilit elävät perhekunnittain ja lepäävät vuorokauden kuumimmat ja kylmimmät hetket. (Lähde: Wikipedia).

Gerbiilit ovat siis kaivajia ja viettävät luonnossa osan ajastaan luolissa. Näitä lajille tyypillisiä elinoloja me gerbiileiden omistajatkin pyrimme lemmikeillemme tarjoamaan. Mahdollisuuden kaivella ja päästä ”luolaan”. 

Suomessa terraarioissa on käytössä kuivikkeena ja virikkeenä yleisimmin kutterin purua. Tätä on gerbiileiden helppo kaivaa ja tehdä tunneleita. Itselläni on lisäksi terraarioiden pohjilla purujen alla käytössä puutunneleita. Nämä tarjoavat omalta osaltaan gerbiileille mahdollisuuden päästä ”luolaan maan alle”. Puutunneleiden lisäksi terraarioissani on puumökkejä ja kookoksenkuoria pesäpaikkoina.

Terraario on häkkiä parempi asumus gerbiileille tästäkin syystä, että sinne saa purua huomattavasti paksumman kerroksen kuin häkkiin.

Jyrsittäväksi gerbiileille sopii wc-paperirullat, talouspaperirullat, tyhjät puhtaat pahvilaatikot, oksat ja kuivattu heinä. Ulkoa tuodut oksat tulee pitää uunissa 200 asteessa noin 10 min (riippuu oksien paksuudesta). Oksien tulee olla myrkyttömiä lehtipuiden oksia.

Gerbiilit ovat laumaeläimiä, joten niiden hyvinvoinnille äärettömän tärkeää on myös kiva laumakaveri/laumakaverit. Tästä aiheesta teen myöhemmin ihan oma postauksensa, koska aiheeseen liittyy monenlaisia huomion arvioisia seikkoja.